torstai 31. lokakuuta 2013

Sukkasaalista ja salomoninsolmuja

Minulla on kotona ollessani lähes aina villasukat jalassa. Niin hassua, kun se lattialämmitystalossa onkin. Se on ehkä tottumiskysymys. Äitini on aina neulonut sukkia, joten tarjolla on ollut ihania, erilaisia ja erivärisiä jalanlämmittimiä niin kauan kuin muistan. Vaikka niitä olen itsekin oppinut neulomaan, niin koskaan ei sukkia ole liiaksi asti. Siispä, äiti, kaikki neulomuksesi ovat tervetulleita! Kun olen neljä lastanikin opettanut sukkafriikeiksi - varsinkin nuorimmaisen, joka vielä asuu kotona, on kulutuskin taattua. Kun tyttäreni luona on vieraillut useampia vaihto-oppilaita, osa lämpimistä olosuhteista tulleita, sain ajatuksen. Laitoin eteiseen vierassukkakorin, jonka täytin erilaisilla sukilla. Siitä voi tarpeen mukaan vieraat valita itselleen sukat ja toki viedä ne lähtiessään mukanaan. Ei varmastikaan mikään uusi idea, mutta minulle riittää mukavaa puuhaa istahtaessani sohvalle tv:n ääreen.


pikkusukkia

loistava idea - toteutus kaipaa tuotekehittelyä

pitkävartiset ovat tehneet hyvin kauppansa, vain kirjavimmat jäljellä

ihan peruskauraa

yhdet virkatut tossukatkin jäljellä








Kun sukkien neulominen on puuduttanut, olen virkkailut muutaman huivin salomoninsolmuilla. Niitä on helppo virkata tv:n ääressäkin, kun ei tarvitse laskeskella silmukoita.




 Tämän valkoisen virkkailin itselleni mustan villakangastakin kaveriksi. Tämä on kuusilehtisillä salomoninsolmuilla virkattu pitkä huivi. Lankana Novitan seitsemän veljestä. Ajattelin ensin tehdä mohairista, mutta kun siitä tahtoo jäädä villakangastakkiin höytyviä.  Ohje salomoninsolmuille löytyy vaikkapa täältä.
 Tämä tummanlila kolmiohuivi on  nelilehtinen solmumalli. Lankana rose mohair, joten huivi on ihanan unelman keveä.

Tämä viimeinen on sitten langanjämistä parempien ideoiden puutteessa tekaistu.



Siinäpä olivat sukka- ja salomoninsolmutuotokset, jotka nyt löytyvät varastosta.

Terveisin,

Tao

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Jotain valmistakin!

Eilisistä puheista huolimatta, päätin tänään näyttää jotain rempan osalta valmistunutta. Pieni wc on kokenut raikastumisen. Valitettavasti minulla ei ole kuvia alkuperäisestä tilasta, koska siinä vaiheessa en vielä ajatellut asioita bloggarin näkökulmasta - enkä varmasti vielä pitkään aikaan muista ja ennätä kuvata kaikkea tarpeellista. Nyt saa siis riittää kuvaukseni alkuperäisestä: vaalenapunaiset seinät, tummanruskeat listat, ruskehtava katto, ruskean-vaaleanpuna-valkoiset laatat ja ruskea pöytätaso.  Siispä lähes kaikki vaihtoon. Lattialaatta, wc-istuin, ja kaapistot säilyivät entisellään. Ne kun ovat kuitenkin vasta muutaman vuoden ikäisiä, niin päätimme jättää ne paikoilleen. 


 Olen pahoillani kuvieni huonosta laadusta - täytynee pyytää mieheltäni kamerankäyttökurssi. Se tosin menee auttamatta tehtäväjonon hännille! Mutta asiaan: seinät ovat valkoiset, sävynä paperi. Tuo sävy on mielestäni todella hyvä, sillä sen rinnalle näyttäisi istuvan toimivasti monet eri valkoisen sävyt riitelemättä. Yllätykseksi itsellenikin, tehosteväriksi valikoitui sininen! Vuosia aiemmin käytin sinistä todella paljon, ja siitä väriähkystä johtunee, että sinistä ei meillä ennen tätä päivää ole paljon näkynyt. Pyyhkeet ja matto ovat kuvasta poiketen raikkaan siniset.




 Pieni hylly, jonka olen aikaa sitten hankkinut, löysi nyt paikan wc:n seinältä. Muutoksenhaluinen kun olen, niin hylly tulee kannattelemaan tulevaisuudessa mitä erilaisenpia esineitä. Työkaverini vuosien takaa muisti minua syntymäpäivänäni (joita en edes juhlinut) Aarikan sievällä mobilella. Sille löytyi arvoisensa paikka hyllyn reunalta, ja nyt se ilostuttaa kaikkia wc:ssä kävijöitä. Kiitos Arja lahjastasi!





Kulmassa olevalle hyllylle löysi tiensä pari sinisävyistä Marimekon purkkia, joissa säilytämme pumpulit ja toisessa pientä tarpeellista tavaraa. Varastoista löytyi vielä vaalensininen Mariskooli, jossa on nyt pienet palasaippuat tuoksuja tuomassa.

 


Kaapistot ovat siis alkuperäiset, mutta ovet saivat uudet krominväriset vetimet.





Lattia on kyllä kauniin harmaata laattaa, vaikku kuvassa näyttääkin lähinnä ripulinruskealta. Vasemmalta aavistuksen pilkahtava ovenkarmi ja ovi ovat - yllätys, yllätys - ruskeat. Ne saavat ensi kesänä uuden valkean ruiskumaalauksen.
Lopputulos on mielestäni raikas ja toimiva. Ompeluhommiin kyllä noiden pyyhkeiden osalta joudun. Mielestäni pyyhkeen pitkällä sivulla oleva ripustuslenkki laskostaa pyyhkeet kauniimmin koukkuihinsa. Kuvissa olevalla ripustuksella en vain saa niitä asettumaan kauniisti. Vaikka eihän tuo liene suuri ongelma - mutta kun minulle on :)

Tällaista tänään! Muistakaa nauttia ihanasta säästä - ainakin täällä on nyt hyvä ulkoilukeli.

Tao 

tiistai 29. lokakuuta 2013

Auringon innoittamaa

Ei tullut myrskyä meille asti - onneksi. Ja aurinkokin näyttäytyi hetken aikaa päivällä. Auringonsäteillä, niillä muutamillakin, on heti piristävä vaikutus, joten heti aamusta ompelin nojatuoleihin uudet (väliaikaiset) päälliset. Olen onnistunut muutossa hukkaamaan aiemmat päälliset todella hyvään talteen! Nämä uutukaiset ompelin jo olemassa olevasta kankaasta, mutta siinä ommellessa alkoivat uudet ompeluideat pyöriä ajatuksissa. Siispä reippas pyörälenkki kangaskauppaan ja pääsin pitkästä aikaa hiplailemaan toinen toistaan upeimpia kankaita ja ideoimaan uusia ompeluksia. Minulla tahtoo mopo karata käsistä aina, kun astun kangaskaupan ovesta sisään. Ideoita alkaa poukkoilla ajatuksissa ja upeita kankaita löytyy aivan liikaa. Lopputulos on yleensä se, että lähden mukanani ihan jotain muuta, mitä alun alkaen lähdin hakemaan.No nyt tein mielestäni todella hyvät kaupat. Paikallinen kangaskauppa on muuttamassa toiseen osoitteeseen, joten siellä oli hyviä alennuksia. Löysin mm. pöytäliinakankaan alle 4 €:lla ja reilun kahden metrin kangaspakan lopun parilla kympillä. Siitä syntynee itselleni jotain kivaa...




Piipahdin myös viereiseen Tiimariin hakemaan vesi-ilmapalloja. No löytyihän niitä ja löytyi myös uudet tabletit keittiön pöydälle. Eilinen pimeä päivä sai aikaan sen, että vaihdoin keittiön puna-violetit unikkoverhot valkoisiin läpikuultaviin verhoihin, ja sittenhän eivät enää violetit tabletitkaan sopineet pöydälle. Nyt on mielestäni parempi!




Niin ne vesi-ilmapallotko? Muistin, että jossain muutaman vuoden takaisessa käsityölehdessä (muistelisin, että Novitassa) oli ohje paperinarupallojen tekoon vesi-ilmapallojen avulla. Lehteä minulla ei tietenkään enää ole, mutta eiköhän kokeilla voi ilmankin. Katsotaan muutaman päivän päästä kuinka onnistuin.

Huomenna voisin esitellä villasukat, joita olen tässä lähiaikoina neulonut, joten nyt kuvailemaan varastoja.

Terveisin,

Tao

maanantai 28. lokakuuta 2013

Hohtavan valkoista harmaaseen päivään.

Ajattelin kuvata sukkasatoani näytille, mutta tänään on niin harmaa ja pilvinen päivä, ettei toivoakaan uusista kuvista. Ei ainakaan näin vähällä kuvausharjoittelulla mitä minulla on. Kamera on kyllä ihan hyvä, mutta kuvaaminen on meillä kuulunut aina miehelleni. Minä en ole koskaan innostunut katselemaan maailmaa linssin takaa. Nyt on sitten sitäkin opeteltava ja ennenkaikkea muistettava kuvata.
Edellinen talomme oli erityisen valoisa ja avara. Nykyinen kotimme on korkeudeltaan "normaali", ja väritys ruskean sävyissä. Siitä johtuneekin, että näin harmaana päivänä kaikki valo tuntuu imeytyvän  seiniin. Mutta ei hätää, suunnitelmat ovat kyllä olemassa ja pikkuhiljaa valmistakin saadaan aikaan. Raikkaita sävyjä tummien ruskeiden tilalle ja hyvä valaistus tekevät ihmeitä.
Alla olevassa kuvassa on nurkkaus olohuoneestamme, jossa ei siis vielä ole tehty muutoksia. Kuvan ideana on näyttää jotain valkoista ja raikasta. Siis matto, jonka virkkasin ontelokuteesta. Matto on vielä kuprulla, sillä se on päässyt lattialle vain kuvauksen ajaksi. Ajattelin laittaa sen eteiseen sitten, kun pahin kurakeli on takana. Niin kuin tiedätte, niin näillä keleillä se ei kauan valkoisena pysyisi, vaikka ei ihan ovensuussa olisikaan.



Näitä mattoja olen virkkaillut muutamia eri värisiä, ja olen todennut ne varsin käyttökelpoisiksi. Ohjeitahan näihin mattoihin löytyy netin syövereistä mitä erilaisenpia. Ensinmäiseen versioon olen jostain ottanut mallia, mutta myöhemmät versiot ovat sitten mututuntumalla tehtyjä. Saa nyt nähdä miten valkoisen maton käy siinä vaiheessa, kun pääsemme uusimaan lattiat - niistä kun on tarkoitus tehdä valkeat! Siihen asti ainakin tämä miellyttää minun silmääni.

Nyt on aika alkaa miettiä ruokahuoltoa, sillä perhe palailee piakkoin nälkäisenä kotiin. Ja muistattehan, että tänään alkaa mtv3 kanavalla uusi ohjelma Suomen kauneimmista kodeista. Minusta se kuulostaa katsomisen arvoiselta, joten kahdeksan aikoihin aion istahtaa tv:n ääreen toiveikkain mielin.

Terveisin,

Tao

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Ajatuksesta tekoihin!


Vihdoin olen päässyt ajatuksesta tekoihin asti tämä bloggailun aloituksessa. Taolandia on nyt luotu ja tänne on tarkoitus jatkossa päivittää elämää ja kaikkea mikä siinä kulloinkin on ajankohtaista. Olemme parin kuukauden ajan asustelleet uudella paikkakunnalla, meille uudessa talossa. Tiedossa on siis mitä todennäköisemmin postauksia tulevista pintaremonteista.



Tässä maisema johon ihastuimme etsiessämme taloa uudelta paikkakunnalta. Kuva on otettu takaterassiltamme.

 Erittäin todennäköisesti tiedossa on myös käsitöitä, sillä tv:n ääressä istuminen ei suju ilman lankakerää ja puikkoja. Kuitenkin ihan ensimmäiseksi minun on tunnustettava, että joulun odotus on meidän perheessä aloitettu virallisesti tänään!


Ensimmäinen pellillinen torttuja paistui tänään  - ja hyviähän ne olivat!

Meidän joulunodotusherkkuihin kuuluvat siis tortut, glögi ja wienernougat. Ne ovat herkkuja, joita meillä nautitaan nimenomaan ennen joulua. Vuosien saatossa olen lopullisesti antautunut ja myöntänyt, että nämä jutut maistuvat parhaimmilta nyt - sitten jouluna on niin paljon muita herkkuja. Ja eikös se ole niin, että matkasta pitää nauttia, vaikka päämääräkin on tärkeä. Siis kyllähän minä näitä perusteluja keksin vaikka loputtomiin :) Koska nyt kerran ollaan rehellisiä, niin tunnustan, että veimme juuri kolme tyhjää wienernougat rasiaa keräyslaatikkoon. Vaan niiden tyhjentämisessä minä olen tyystin sivuroolissa!

Näistä asetelmista siis lähdetään kohden bloggailun saloja - katsotaan minne päädytään.
Rennon letkeää sunnuntai-iltaa toivottaa,

Tao