keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Ihan pihalla

Olihan myrsky maanantaina! Se meidän väliäikaiseksi tarkoitettu aurinkosuoja oli todellakin väliaikainen! Myrsky yllätti niin, että sateen, tuulen ja rakeiden keskellä yritimme purkaa lentoon lähtevää katosta ja tietäähän sen miten siinä käy...lopullisia vaurioita ei vielä ole katsottu, mutta muutama osa kyllä murtui. No onneksi koko hökötys ei päätynyt naapurin ikkunoista sisälle! Olihan se katos todella halpa pikaratkaisu, joten ei se nyt kummemmin harmita. Minä niin näen jo sieluni silmin jämäkän ja pysyvän katos/terassisysteemin pihallamme, mutta kyllä lusikka on otettava kauniiseen käteen ja todettava, että vaikka kuinka haluan, niin kaikkea ei vain saa heti ;//


Ensimmäinen kesäkukka tähän taloon.

Selkä raukka huutaa hoosiannaa, kun koko alkuviikon olen köykkinyt pihalla voikukkia poistamassa. Tiedetään, että se on never endin story, mutta onhan se ihanaa edes hetken, kun piha on VAIN vihreä. Halvoiksi on huvit meikäläisellä menneet, kun suurimmat ilot tuntuvat olevan siinä, kun saa TODELLA pitkän voikukan maajuuren irrotettua. Myrkkyä kaipaisi koko piha tai täydellistä pinnan kuorintaa ja uuden nurtsin istutusta. Mutta ajattelin ottaa tähänkin urakkaan positiivisen näkökulman - tuleepahan venyteltyä (vaikka aika jäykkiseltä olo tuntuu!).

Koristekirsikka "kevätsuudelma" on vielä vaatimattoman näköinen.

                                  
Kukat siinä ovat kyllä tosi kauniit!

Olemme myös etsiskelleet lähistön puutarhoja ja haeskelleet kasveja pihalle. Pari puuta on vielä hakusassa ja kukkia kyllä tarvitaan paljonkin lisää tuohon ympyräpenkkiin.

Kultatyräkkiä


Vaaleanpunaisia ja valkoisia pioneja, jotka toivottavasti rehottavat jo ensi kesänä hieman tanakampina!

Tämä keltapeippi tarttui mukaani, koska pidin sen lehdistä. Vasta kotona katsoin tarkemat tiedot, ja totesin, että on leviävää sorttia!

Sitten minulla on viisi pientä tainta (joista ei ole nyt kuvaa) nimeltään Lobelia fulgens Elmsfeuer - väri on punainen kasvaa noin 80 cm korkeaksi ja kukkii heinä-syyskuussa. Tietääkö kukaan mikä kyseinen kasvi on suomalaiselta nimeltään? En sitä löytänyt kun kurkkasin nettiin, mutta ehkäpä pitää oikein istahtaa etsimään. Oli mikä oli, siellä ne nyt penkissä kotiutuvat ja toivottavasti myös kasvavat.

On se vain niin ihanaa päästä upottamaan sormet multaan ja sitten seurailla kasvuun lähtöä - ei edes harmita se katoksen puuttuminen - ei ainakaan niin paljoa!

Tao

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Kesäviikonlopun saldoa

Kyllä kesäisen lämmin sää ja aurinko saavat ihmeitä aikaan. Kiva viikonloppu alkaa olla vähitellen pakestissa, mutta ei huolta - kesä on vasta alkutekijöissään, joten tätä ihanuutta on tiedossa vielä runsain mitoin.

Perjantai valkeni sateisena ja koleana. Päätin käyttää tilaisuuden mahdollisimman hyvin hyödyksi, joten suuntasin kangaskauppaan. Muutaman tunnin istuminen ompelukoneen ääressä tuotti tulokseksi pari kesäistä paitaa.


 Oranssin joustopitsin alla on saman sävyistä trikoota. Paita oli koekäytössä lauantaina ja tykkäsin kovasti!


Kirjavampi versio on ohutta, muttei täysin läpikuultavaa kangasta. Tämä oli koekäytössä tänään ja tulee käyttöön jatkossakin.

Lauantaina kävimme inspiraatiovierailulla tuttaviemme luona. Heillä on nimittäin upea pihapiiri mitä erilaisimpine kasveineen. Kaiken lisäksi heillä on ehtymätön tietomäärä kaikkeen mikä liittyy kasveihin, puutarhaan ja luontoon. Heidän innoittaminaan ja avustuksella innostuimme mekin puutarhanhoidosta aikanaan. Tuon vierailun päätteeksi suuntasimme puutarhalle ja mukaamme jäi heti pari koristeomenapuuta.


Siellä ne nyt ovat rinnakkain tontin kulmauksessa.

Samalla reissulla ostimme myös väliaikaisratkaisuksi tarkoitetun katoksen pihalle. Tarkoitus on tehdä (ei tänä kesänä) uusi isompi terassi katoksineen takapihalle. Tällä hetkellä näkö-, sade- ja aurinkosuojaa ei pihalta löydy. Siispä virittelimme parilla seinäkkeellä olevan katoksen pihalle, jotta voimme syödä ja nauttia kesästä heti. Näillä kyllä mennään siihen asti, että ennätämme saada kiinteämmät rakenteet.


Vietimme lauantai-illan kahdestaan mieheni kanssa, ja testasimme katoksen toimivuuden käytännössä. Hyvin maistui grilliruoka!

Tänään kävimme mutkan Tampereella ja samalla reissulla tarttui mukaamme muutama kasvi puutarhalta.


 Riipparaita, kurjenmiekkoja...


jaloritarinkannuksia ja syysleimuja.


Aika mitättömän pieniltä ja vähäisiltä näyttää vielä, mutta siitä se vähitellen täyttyy. Tiedän kyllä, että näinkin isoon penkkiin on syytä laittaa useampia samaa lajia olevia kasveja, jotta lopputulos ei ole sitten kovin rauhaton. Katsotaan sitten loppukesästä mikä on tulos ; )

Iltapäivällä haimme tyttäremme, joka kotiutui Unkarin reissulta. Soittelimme myös vanhemmilleni, jotka olivat matkalla Viroon ja sukulaispariskunnalle, joka oli lähdössä Puolaan. Mielessä pyöri myös ystäväni, joka kotiutuu Pariisin matkaltaan. Ja kaiken tämän tuloksena - lämmin kesäsää, ulkona ruokailu, puutarhat ja sukulaisten matkat - minulle iski aivan hillitön matkakuume!!! Matkoja ei meillä koskaan suuremmin etukäteen suunnitella, vaan sitten mennään, kun siltä tuntuu. Nähtäväksi jää talttuuko kuume poppakonsteilla, vai onko ainoa hoitokeino lähteä mutkaista tietä näkymättömiin?!

Tao


torstai 15. toukokuuta 2014

Lisää liinoja

Iltaisin on virkkuukoukku heilunut, mutta tuotokset ovat jääneet esittelemättä. Liinat kaipaavat kyllä pingottamista, mutta ensi hätään höyrytin ne kevyesti, jotta sain niistä kuvauskelpoisia.


Iso oranssi liina on kotiväkilangasta - kuinkas muuten. Halkaisijaltaan nyt noin 95 cm, joten kunnollisen pingotuksen jälkeen koko hieman vielä kasvaa. Malli Diana Virkkausmaailma nro 2 -lehdestä.

Sama lanka, eri väri. Tämä liina on halkaisijaltaan 48 cm. Väri ei ole minun suosikkini, mutta tyttären kotiin tämä sopii. Itse asiassa toinenkin tytär halusi saman värisen, joten täytynee katsella vielä toinen  mukava malli tälle värille. Tämäkin malli on Diana Virkkausmaailma nro 2 lehdestä.


Välillä muutakin kuin pyöreää. Tämä, jos mikä, tarvitsee pingotuksen päästäkseen oikeuksiinsa. Kokoa liinalla on noin 30 x 60 cm. Malli lehdestä Lea / Virkkaustöitä kotiin nro 2.

Viikonlopuksi on luvattu lämmintä, joten jospa sitä vähitellen pääsisi istuttamaan kukkia. On ollut todella suuri puute, kun pihalla ei ole ollut keväisiä kasvustojen seurailuja. Seuraavana vuonna pitäisi sitten jo jotakin olla. Onneksi on niin monta ihanaa blogia, joissa olen voinut käydä kurkkimassa ja ihailemassa kevätpuuhia oman pihan ollessa vielä raakile. Mutta niinhän se on, ettei onni ole se päämäärä vaan koko matka :))

Kesäistä viikonloppua!

Tao

tiistai 13. toukokuuta 2014

Viimeinen kasa pihalta pois!

Perjantainen äitienpäiväkonsertti oli jälleen ihanan viihdyttävä. Pienet Kuhankeittäjät olivat niin hellyttäviä äideille laulaessaan ja isot jo niin taitavia tulkitsijoita. Oman tyttären esitystä olen jo muutamaan kertaan tallenteelta kuunnellut uudelleen ja toivon todella, että musiikki ja laulu pysyvät hänen elämässään aina mukana. Ihan mielelläni kuuntelisin vaikka kokonaisen konsertin verran...sillä kukapa äiti ei olisi ylpeä jälkeläistensä esityksistä!

Jokainen äiti sai lapseltaan ruusun ja tässä minun ruusuni ihan uniikkimaljakossa. Samainen tytär kävi sen aikanaan eskariryhmän kanssa lasitehtaalla äitienpäivälahjaksi valmistamassa. 

Pihalla on edelleen huhkittu ja lapioitu. Mieheni on tehnyt valtavan työn viikonlopun aikana kaivaen lopun saven pois ja täyttäen kuopan uudella maalla. Eilen sitten veimme viimeiset kolme peräkärryllistä savimaata pois. Voitte uskoa, että oli hieno tunne, kun viimeinen kuorma oli saatu pihalta pois! Nyt ei hetkeen oteta yhtä isoa urakkaa...tai siis ei ehkä...


Tähän voi nyt hyvillä mielin kukkasia istuttaa. Kuva ei kyllä kerro alueen kokoa, enkä sitä ole mitannutkaan, mutta kyllä siihen kasvi poikineen sopii. Nurmikko on kärsinyt ja savinen, mutta kunhan kelit kuivuvat, niin uskoisin haravoinnin jo siistivän ympäristöä ihan kivasti.
Kesä ja helteet voivat nyt tulla, sillä suuret urakat on  tehty!

Tao

torstai 8. toukokuuta 2014

Uusi urakka

Tänään on taas sateessa lapioitu oikein urakalla. Takapihalla on iso kivi, jonka ympärille päätin laittaa istutuksia. Sehän tarkoitti sitten istutuspenkin perustamista, sillä maa on aivan umpisavea! Ja sadepäivähän tästä tuli, mutta periksi ei annettu. Nyt on kuusi peräkärrykuormaa raskasta, tarttuvaa savea viety pois. Sitä tosin riittää vielä useamman kuorman verran toisellekin päivälle! Vaan tuleepahan sitten kunnon kasvualusta tuleville istutuksille.




Nämä olivat kuvia tämän urakan alkuvaiheesta, enkä sitten enää jaksanut lähteä tuonne sateeseen kuvaamaan puoliksi tyhjentynyttä ympyrää. Vaan mitäpä kuvaamista siinä onkaan, sillä sehän täytetään uudelleen, kun on ensin saatu tyhjennettyä. Siinä lapioidessa kävi kyllä mielessä, että onko tässä touhussa järjen häivääkään?!
No joo, onhan niitä istutuksia sitten aikanaan kiva katsella, kun kasvavat ja kukoistavat kunnon maassa. Siis toivottavasti kukoistavat! Siis sitten, kun siihen on kärrätty uutta multaa ja hiekkaa. Ja siis sitten, kun koko alue on isututettu täyteen toinen toistaan ihananpia kasveja. Siis toivottavasti tällä vuosikymmenellä!

Ihan pikku jutun sain eilen sisälläkin aikaiseksi. Muistin, että minulla on tarrakirjaimia, joita en ole käyttänyt juuri mihinkään. Siispä tuumasta toimeen ja  tuloksena oli perheen säännöt eteisen kaapin päätyyn.


Olisihan tuon voinut tehdä mitan ja viivottimen kanssakin, mutta en tietenkään malttanut. Ja koska kirjaimetkin ovat tuollaisia vähemmän tärkeileviä, niin menköön tällaisenaan ainakin hetken aikaa. Äkkiäkös nuo pois saa sitten, kun alkaa liiaksi vaivata.

Vaan nyt sauna houkuttelee lämpöönsä, joten toivottelen hyvää viikon jatkoa teille kaikille!

Tao

maanantai 5. toukokuuta 2014

Tietää tehneensä!

Perjantaiaamusta sunnuntai-iltaan oli ohjelmassa mullan lapiointia, hiekan lapiointia, 70 tuijan istutusta, 80 marja-aronian siirtoistutusta, kastelua, haravointia ja lopun mullan siirto järkevämpään säilytyspaikkaan. Ja kroppa tietää tehneensä jotain! Muutamaan kertaan olemme samanlaisia urakoita tehneet, mutta liekö aika kullannut muistot vaiko mittariin rapsahtanut puoliska vuosisata tehnyt tehtävänsä, sillä olo on ollut kuin jyrän alle jääneellä! Nyt se urakka on kuitenkin tehty :)).

Pieni sievä kaivinkone ei jättänyt jälkeensä pahoja uria.


Edelliset asukkaat olivat istuttaneet marja-aronia-aidan yhdelle rajalle. Aidan ja tontinrajan väliä oli kolme metriä?! Se siis kaivettiin ylös ja siirrettiin metrin päähän rajasta...meiltä kun löytyy pensasleikkuri, jolla aidan voi pitää kohtuullisissa mitoissa!



Samalla kone kuopaisi pois viisi vanhaa tuijaa, jotka siirtyivät toisaalle. Aika huonokuntoisia olivat, mutta jospa siitä virkkuisivat, kun saivat kunnon kasvualustan toisaalla.


 Uudelle tuija-aidalle syntyi ura.

Vanhaa savimaata kuskattiin pois useita kuormia ja uutta multaa ja hiekkaa kärrättiin tilalle.


Jo pätkän matkaa valmista...vielä yli puolet jäljellä.


 Toisella rajalla aita on siirtynyt sen kaksi metriä. Kodinhoitohuoneen ovellekin saadaan nyt järjellistä käyttöä, kunhan hankimme kuivaus- ja tuuletustelineet tällä sivustalle. Takana näkyy myös kolme vanhaa tuijaa, jotka siirrettiin etupihalta.


 Maanantaiaamuna, kun heräsimme, oli vastassa tällainen näkymä!
Hetken piti miettiä, että olimmeko todella NIIN väsyneitä, että nukuimme muutaman vuodenajan ylitse.


Saimme siis urakan suoritettua ns. kreivin aikaan! Toivotaan vain, että kasvit kestävät tämän shokkihoidon, johon ovat joutuneet.

Väsynyt, mutta tyytyväinen

Tao






torstai 1. toukokuuta 2014

Puutarhamietteitä

Koleaa säätä ja räntäsadetta on tämä Vapun päivä ollut. Ulkona ei ole huvittanut puuhastella, vaan aika on mennyt huomista pihaurakan aloitusta suunnitellen ja vanhoja puutarhakuvia selaillen. Toivottavasti huomenna olisi kuiva keli, että olisi mukavampi kaivinkoneen pihalla temmeltää.
Vappua vietimme tasan tämän verran...

Katkarapuleipiä, suklaamangokakkua, lasi kuohuvaa ja kahvit. Sitten taas jatkui eteisen rempan viimeistelyt!

Selailin vanhoja puutarhakuvia ihan muistin virkistämiseksi ja tulevan puutarhaprojektin motivaatioksi. Koska olemme muutaman muuton tehneet, niin muutaman pihaurakankin olemme ennättäneet jo hoitaa. Tässä on kuvia viimeisimmästä terassista, jonka edelliseen taloomme ennätimme tehdä.



Terassilla on kokoa lähes 100 m2 ja kuten kuvista näkyy ja muutama kivikin on tullut kanniskeltua.

Sitä edellisessä talossamme ennätimme puuhailemaan puutarhassa pidempään, joten siellä oli kasveja ja puutarhaa jo ihan eri malliin.



Pihassa oli iso allas puroineen, käytäviä, isutuksia ja niitä rakkaita kiviä! Nämä kuvat antavat viitteitä, mutta eivät kerro lopputulosta. Paljon vielä ennätimme tehdä ennen poismuuttoamme. En kuitenkaan löytänyt sopivia kuvia (ilman ihmisiä kuvissa), mutta eiköhän näistä saa hieman käsitystä siitä mitä meidän nykyiselle planko pihallemme olisi tarkoitus ja halu vähitellen rakentaa. Katsotaan nyt mitä sinne saamme tulevaisuudessa aikaiseksi. Huomenna kuitenkin aloitamme pensasaitaprojektilla, joten peukut pystyyn, että sää olisi suosiollinen!

Reipasta viikonloppua!

Tao