lauantai 29. maaliskuuta 2014

Vieläkin lisää väriä elämään

Ilmiselvä värianemia vaivaa minua edelleenkin. Apu kyseiseen vaivaan löytyy tietenkin lankakaupasta.


Näin reippaan väriset lankakerät löysivät tiensä ostoskoriini eräänä päivänä. Ja muutama ilta tv:n ääressä tuotti langasta tällaisen liinan. Mitään mallia tähän ei ollut, vaan lopputulos syntyi ihan sattumanvaraisesti. Minulla on nimittäin työn alla villatakki, joka ei sovi alkuunkaan televisionkatseluprojektiksi. Siinä kun vaaditaan silmukoiden laskemista ja palmikkokuvion seuraamista. Onneksi tätä virkkauslankaa vielä jäi, joten toinenkin liina on tulossa...ja nyt ihan ohjeen mukaan tehtynä. Villatakin eteneminen onkin sitten jo toinen juttu, mutta tuskin sillä onkaan käyttöä ennen ensi syksyä.

Saa nyt sitten nähdä kauanko näin räväkät värit jaksavat minua innostaa ;-)).

Tao

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Munala

Taivaallisen ihana kevätsää on houkutellut pyöräilemään ja nauttimaan ulkoilmasta. Vaikka pyöräily sinänsä on ollut mukavaa pitkän "talvitauon" jälkeen, niin tokihan siihen on voinut yhdistää muutakin mukavaa. Kuten kiertelyn mielenkiintoisissa putiikeissa hypistelemässä keväisiä uutuuksia ja haistelemassa raikkaita ideoita. Kaikkea ihanaa on tietenkin tarjolla, mutta olen malttanut mieleni ja taltioinut vain ideoita. Paitsi munala oli saatava!

Oikea nimitys on kai munakaappi, mutta jos kanat ovat kanalassa, niin kyllähän munat ovat silloin munalassa.
Mielestäni ihan loogista. Tähän asti olen säilytellyt kananmunia kulhossa pöydällä, mutta nyt siihen tarkoitukseen löytyy kaksitoistapaikkainen kaappi. Mielestäni vain NIIN IHANA!

Tänään oli myös leivontapäivä. Tein aamusta toooodella pitkästä aikaa perinteisiä korvapuusteja. Sen verran olen kuitenkin kevätterässä, että en muistanut kuvata niitä ennen pakastamista. Nappasin sitten kuitenkin kuvan syötäväksi jättämistäni "jämäpullista". Ja jostain kumman syystä en koskaan muista kuvata ruokia. Tänään tein pitkästä aikaa perunapurjososekeittoa ihan tyttären pyynnöstä. Hyvää oli sekin!


Herkullista viikonloppua !

Tao

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Kattilaleipää New Yorkin tapaan


Äitini oli napannut tämän leivän ohjeen lehdestä (Kaleva?) ja tehnytkin sitä jo muutaman kerran. Ja pitihän minunkin sitä kokeilla.

Kattilaleipä New Yorkin tapaan

7,2 dl vehnäjauhoja
2 tl suolaa
1/4 tl kuivahiivaa
3,6 dl vettä

(Minä käytin sekä vehnä- että täysjyvägrahamjauhoja ja lisäsin vielä siemensekoitusta joukkoon.)

Sekoita kuivat aineet ja lisää vesi nopeasti sekoittaen. Älä vaivaa taikinaa! Peitä kulho kelmulla ja jätä muhimaan 12-18 tunniksi.


Kumoa taikina jauhotetulle pöydälle, painele kuplat pois ja taita reunat kohden keskustaa.


Laita leivinliina leipäkoriin ja ripottele päälle jauhoja. Laita taikina koriin, jauhoja päälle ja liinan reunat taikinan suojaksi. Kohota noin 2 tuntia.


Laita noin 3-4 litran kattila uuniin ja uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Kun uuni on kuumentunut, ota kattila uunista ja voitele kevyesti. Siirrä taikina kattilaan ja kansi päälle. Paista 30 minuuttia, ota kansi pois ja jatka paistamista vielä 15 - 30 minuuttia.


Sitten vain herkuttelemaan!

Viikonloppua!

Tao


perjantai 21. maaliskuuta 2014

Kerrankin kirppislöytöjä!

Lähdin eilen pyörähtämään kirpparilla, joka on avattu paikkakunnalle hiljakkoin. Kirppari on ihanan valoisa ja avara, joten siellä olen ennättänyt vierailla jo muutaman kerran. Nyt löysin sieltä pari taulua, joista olen todella innoissani. Seinälle eivät vielä ole päässeet, johtuen tästä rempan aiheuttamasta tavaroiden epäjärjestyksestä.



Tämän taulun olisin mielelläni laittanut makuuhuoneemme seinälle, jotta olisin sen heti herättyäni nähnyt. Pidän taulun tunnelmasta niin paljon, että olisi ihana päästä kyseiseen tunnelmaan heti silmänsä aamulla aukaistessa. Valitettavasti sille ei makkarista löydy  paikkaa, joten se koristaa tulevaisuudessa työ/vierashuoneen seinää. Tässä se on vielä pianon päällä kuvattuna, sillä pieni kolhu tuossa kehyksen alalaidassa odottaa paikkamista.


Tämä kaunokainen on sitten kopio Vincent van Goghin kaksitoista auringonkukkaa maljakossa -maalauksesta. Alkuperäinen on tietojeni mukaan Neue Pinakothek -museossa Saksan Münchenissä.
Goghin hieman rosoisessa tyylissä on jotain joka miellyttää minua! Edelliseen kotiimme olin suunnitellut ruokailutilan seinälle tapetiksi Goghin maalausta Öinen katukahvila,  mutta toteutukseen se ei ennättänyt ennen muuttoa. Hyvä niin, sillä olisin harmitellut sen jättämistä pois muuttokuormasta!
Tässä vielä taulut vierekkäin, jolloin taulujen kokoerokin näkyy.


Ja laitanpas vielä kuvan taulusta, joka on kulkenut mukanamme jo vuosia.

 
Tämä taulu kuljettaa minut tunnelmaan, joka on käsinkosketeltavaa hiljaisuutta myrskyn väistyttyä merenrannalta. Valitettavasti kuvaustaitoni eivät tuo oikeutta hienovaraisiin värisävyihin, joita taulusta löytyy. Tämän ostimme aikoinaan kotiovelle tulleelta kauppiaalta. Minulle ei ole väliä niinkään maalauksen tekijällä tai sillä, onko taulu esittävää vai abstraktia taidetta. Kunhan kyseinen teos herättää tunteita ja ajatuksia.
Jos rahapussini olisi runsaudensarvi, niin tietäisin kyllä miten seinäni täyttäisin...Onneksi kauniita teoksia voi ihastella monella tapaa niitä silti omistamatta!


Ihanaa perjantaita kaikille!

Tao

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Risuja maljakkoon

Naistenpäivänä saamani kukkapuska on hoivailustani huolimatta lakastunut. Jäljellä on enää tuo vihreä kukka, jonka nimeä en nyt millään muista. Aika yksinäiseltä se maljakossa näytti, joten lenkkipolun varrelta lähti mukaani muutama risu kukkasen  kaveriksi. Jospa siis vielä hetken saan nauttia tämän kukkakimpun jämistä.


Pöydällä on myös päiväkahviaikaa odottomassa Kauniit Kodit lehti, jonka sain viikonlopun messukäynnillä. Tosin kyseessä on messulehti, joka on koottu jo aiemmin julkaistuista aineistoista. Pidän kyseisestä lehdestä, koska se esittelee suomalaisten suunnittelijoiden loihtimia kotimaisia kohteita. Lehti löytääkin yleensä tiensä ostoskoriini tuoreeltaan.


Yksi vihreä kukka irtosi asetellessani risuja maljakkoon. Nyt se ilahduttaa eteisen hyllyllä :)


Ja tässä vielä kuva keittiön verhokapasta, jonka ompelin pari päivää sitten. Kuten kuvasta näkyy niin taidan kärsiä pahasta värianemiasta, sillä sen verran räväköitä värejä nyt ympärilleni haluan. Tämä kappa on toteutettu hetken mielijohteesta, kun pengoin kangasvarastoani. Muuten hyvä, mutta kangasta on kuitenkin liian vähän ja ulkoa katsottuna verho ei näytä ollenkaan hyvältä. Harmi! Tosin väriä löytyy tarvittaessa kangaskaupasta :)

Mutta nyt sen lehden pariin!

Tao

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Seinää kaatui

 Tarkoitus oli käydä kaikki pinnat läpi ilman suurempia muutoksia, mutta näinhän tässä sitten kävi.


Tuulikaappi lähti ja tila avartui jo nyt, vaikka ihan alkuvaiheessa vasta olemmekin! Ahdas, epäkäytännöllinen ja pimeä tila muuttuu nyt avaraksi eteiseksi - toivottavasti ;) Muutamia pulmakohtia matkalla on ja piuhojen vetoa, katon purkua ja mahdollisesti lattian piikkausta on luvassa. Vaan malttaahan tuota nyt touhuta vielä sisätiloissa, kun viime yönä tänne tuli täysi talvi. Herätys oli aika shokki, kun kevätiltana meni nukkumaan ja talviaamuna heräsi!

Reipasta viikonloppua!

torstai 13. maaliskuuta 2014

Työhuone valmis

Ainakin rempan osalta on työhuone nyt tältä erää valmis. Tältä siellä nyt siis näyttää.


 Verhot ovat ainoat uudet jutut sisustuksessa. Väritys lähti oikeastaan noista vanhoista tyynynpäällisistä, jotka ensimmäiseksi väripilkuiksi huoneeseen laitoin. Verhot ovat Vallilan papaija kangasta ja piristävät kivasti muuten rauhallista huonetta. Punainen torkkupeitto on äitini minulle kutoma ja sopii nyt hyvin tähän huoneeseen.


Tällä seinustalla onkin sitten kaksi murheenkryyniä. Piano on mielestäni vähemmän kaunis, mutta mukavahan sitä on tytön soittamana kuunnella! Minulla on kyllä käynyt mielessä jos jonkinlaista tuunausvaihtoehtoa pianon ehostamiseksi, mutta olen ne kaikki hylännyt. Ikääntykööt siis ihan rauhassa juuri sellaisena kun on!
Toinen juttu on sitten tuo taulu, joka nyt on pianon päällä. Minulla oli paketissa oleva juliste, jonka aioin kehystää tuolle tummemmalle seinälle. Kehys oli varastossa odottamassa, mutta sitä hakiessa paljastui, että se on saanut jonkinlaisen tällin muuton aikana. Lasi oli rikki ja yksi kulma hieman lytyssä. Kokeilin kuitenkin miltä juliste näyttäisi kehyksissä...no, se tarvitsee uuden lasillisen kehyksen, tuollaisena sitä ei seinälle voi laittaa.
Tuolla yläkuvassa pilkistää ruskea tuoli. Se toimii samanvärisen työpöydän tuolina. Ne molemmat ovat menossa tuunaukseen...valkoista maalia ja uusi päällys istuimeen...kunhan ennätän.

On se vain kiva saada valmista aikaiseksi. Nyt on jo seuraavan tilan suunnittelu hyvässä vauhdissa!

Tao

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Vielä oli sukkavajetta

Tein vielä kahdet sukat, vaikka kevätaurinko jo niin kauniisti paistaakin. Tosin itse käytän villasukkia lähes ympäri vuoden.
Piirakkasukat ovat kokoa 39-40.


 Ja sydänkäyräsukat ovat kokoa 46-47.


Täytynee suunnata lankakauppaan täydentämään keveämpien lankojen varastoa. Jotain keväisempää neulottavaa olisi kiva saada iltapuhteiksi. Vielä en tiedä mitä se on, mutta eiköhän sitä aina jotain keksi.
Eilen tosin jo alkoi multasormiakin syyhyttää. Olisi jo ihana päästä pihalle puuhailemaan. Meillä se tarkoittaa ihan alusta aloittamista, sillä tämä nykyinen piha on ihan blanko, ainoastaan huono nurmikko on entuudestaan. No, eipähän ainakaan tekemisen puute yllätä :)))

Tao


maanantai 10. maaliskuuta 2014

Makuuhuoneen valaisin paikoillaan

Makuuhuoneemme rempan alkaessa mielessäni oli unelman kevyt höyhenvalaisin, jonka halusin muutoksen valmistuttua huoneeseemme. Siis tällaisen. Vaan saahan sitä haluta! Kun otin järjen käteeni niin oli tunnustettava, ettei kyseinen valaisin olisi sopinut alkuunkaan. Ensinnäkin tila on liian pieni, joten valaisin olisi roikkunut ikävästi katseen tiellä. Ja toisekseen, kyseinen valaisin tarvitsee mielestäni tilaa ympärilleen, jotta se pääsee oikeuksiinsa ja näyttää kevyeltä. Siispä ajatukset oli järjesteltävä uusiksi. Ja niinhän siinä kävi, että Turun, tai paremminkin Raision reissulta, löytyi sinikeltaisesta liikkeestä heräteostoksena tehty valinta.

Itseasiassa minä pidän tästä valaisimesta todella paljon! Se on kevyt, näyttävä eikä "läpinäkyvyytensä" ansiosta tuki näkymää.

 Lisäksi se mielestäni sopii yhteen seinällä olevien lukuvalaisimien kanssa. Olen siis tyytyväinen!

Verhojen reunassa roikkuva pallovaloketju tulee siirtymään toiselle seinälle, kunhan saan koukut kiinnitettyä. Ostin nuo risupallot valmiina ja pujottelin ne jouluvalosarjaan. Väri on niissä aivan sama kuin huoneessa olevassa barokkikaapissa, joten ajattelin niiden täydentävän toisiaan. Kaappi näköjään pilkistääkin hieman tuossa kuvan oikeassa reunassa. Ankkataulut ovat edelleenkin sängynpäätyhyllyillä, sillä en ole saanut niihin istutettua  mitään mikä olisi miellyttänyt silmää...näillä siis mennään toistaiseksi. Ja tuuliviiri kun olen, niin nuo väliaikaiset verhotkin ovat alkaneet miellyttää ja sointuvat mielestäni tuohon tekemääni torkkupeittoon ja tyynyyn. Pari juttua seinälle ja mahdollisesti peili barokkikaapin päälle niin huone olisi tältä erää ok.



Työhuoneesta näytinkin aiemmin vilauksen tapetinpoistovaiheessa. Nyt on huone maalattu ja tavaratkin kanniskeltu paikoilleen. Enää puuttuu verhotangot ja muut seinälle tulevat härpäkkeet. Siitä siis piakkoin lisää juttua.

Nyt taitaisi olla aika lähteä untenmaille.

Tao

Tao

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Kukkia ja kakkua

Naistenpäivä! Jälleen yksi päivä, jonka alkuperäinen tarkoitus alkaa hämärtyä ja koko päivä kaupallistua. No eihän minulla mitään saamaani kukkakimppua vastaan ole, ainahan kukkia on kiva saada! Eikä minulla ollut mitään sitäkään vastaan, että kaupassa sain -25 % alennuksen ostamalleni takille ihan naistenpäivän kunniaksi. Joten nautin nyt sitten tästä päivästä ja siitä, että meillä täällä Suomessa on asiat hyvällä mallilla verrattuna kanssasisariimme monessa muussa maailmankolkassa.


Leivoin viikonlopun kahvitteluille kääretortun, joka on helppo, nopea ja maukas. Tein ihan perus tumman kääretorttupohjan muskovadosokerilla, kaakaojauheella ja perunajauhoilla. Täytteeksi laitoin yhden luottotäytteeni: 0,5 dl kaakaojauhetta, 1 dl tomusokeria ja 1, 5 dl kermaa. Aineet kulhoon ja mitä enemmän sekoitat, sitä paksumpaa täytteestä tulee. Mauksi lorautin tilkan rommia. Laiton täytteen jäähtyneen pohjan päälle ja lisäsin vielä mantelimassapötkyn murusteltuna täytteen päälle. Sitten rullalle ja hetkeksi jääkaappiin.
Tarjolle laitettaessa vielä tomusokerihuntu päälle. Helppoa ja maukasta!


 Eiköhän taas maalisuti pysy kädessä hetken aikaa!

Tao

perjantai 7. maaliskuuta 2014

Lomat ohi, arki palannut!

Lomareissulla emme varsinaisesti nyt talvilomalla olleet. Mitä nyt piipahdimme Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla ja päivän vierailulla Turussa. Nuorisomme opiskelupaikat ovat sen verran hajallaan, että heidän lomansa olivat eri viikoilla. Siispä lomailijoitakin riitti kahdelle viikolle :)) Nyt on sitten palattu arkeen ja sehän tarkoittaa, että remppa jatkuu...



Tapetin poistoa ja listojen maalausta on tänään ollut tehtävälistalla. Ja koska vierashuone on tyhjennetty, se tarkoittaa, että kaikkialla muualla on huonekaluja ja kirjakasoja, puhumattakaan maalipöntöistä ja tarvikkeista. Jotenkin on taas onnistuttu sekoittamaan koko huusholli.

Kunhan saadaan hieman raivattua, niin saataisiin myös valaisin makuuhuoneen kattoon. Sen nimittäin kotiutimme Turun reissulta ja keittiön seinällekin hankimme pari tankoa tykötarpeineen. Niistä sitten enemmän kunhan löytävät oikean paikkansa.

Hyvää viikonloppua toivotellen,

Tao

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Upeaa heittäytymistä hyvän asian puolesta!

Lauantaina olimme katsomassa Aamuvirkkujen viimeistä Kalenteritytöt esitystä Ylivieskassa. Voin vain todeta, että ajamme toistekin n. 450 km matkan, mikäli vastaavaa on tarjolla. Esitys onnistui rankasta aiheestaan huolimatta olemaan sekä koskettava, että samaan aikaan myös valoisa. Siitä jäi hyvä mieli!
Samaisen ryhmän Kalenteritytöt 2014 kalenteri on meitä ilahduttanut jo vuodenvaihteesta saakka. Kyseinen kalenteri on tyylikäs osoitus aikuisten naisten (ja parin miehenkin) kyvystä heittäytyä hyvän asian puolesta. Tuotto menee siis syöpäsairaiden hyväksi.

Kiitos vielä kerran!


Ja hienoa oli tietenkin olla todistamassa oman läheisen debyyttiä teatterilavalla. Nyt tiedämme mistä ne "esiintymisgeenit" ovat lapsenlapsille periytyneet :-)))

Tao