torstai 9. tammikuuta 2014

Pitihän se saada

Tänään olen viettänyt päivän Turussa. Vaikka oli harmaa ja kostea päivä, ei kuitenkaan satanut, joten oli kiva kuljeskella pitkin keskustan katuja ja muistella aikoja vuosien takaa. Olemme aikanaan asuneet Turun kupeessa ja molempien työpaikka oli Turussa. Entinen työpaikkani oli siinä keskustassa, mutta se on jo aikapäiviä sitten vaihtanut paikkaa. Muuten oli monikin asia edelleen ennallaan. Turku on aina ollut mielestäni mukava kaupunki - etenkin kesäisin niin kaunis ja viihtyisä. Yksi niistä harvoista kaupungeista Suomessa, jossa on mukavaa vain istuskella kaikessa rauhassa kahvilassa ja seurata ihmisiä ja elämänmenoa. Tänään istuin Aschanin kahvilan toisessa kerroksessa, josta on näkymä torille. Järjestelmäkameran jätin suosiolla kotiin, mutta unohdin kokonaan ottaa pikkukameran mukaani - harmi. Toisaalta harmaatahan kaikki nyt on joka paikassa, joten eipä niissä kuvissa mitään erikoista olisi ollutkaan.

Stockmannille minulla oli oikein asiaakin. Olen yrittänyt tilata uuden muumimukin netistä, mutta eihän niitä saa, kun ovat "tilapäisesti loppuneet". Stockmannilta sai, mutta sielläkin oli vain mukeja ilman sisäosan silmälaseja. Tiedoksi niille, jotka eivät ole perehtyneet näihin muumikuppiasioihin: Tove 100v. juhlamukeja on kahdenlaisia. Ulkoa samannäköisiä, mutta toisessa on sisällä silmälasin kuva. Myös kaksi purkkia on kyseiseen sarjaan tehty, ja jokaisesta ostoksesta menee 2 € Unicefin koulutusprojektin hyväksi.




Tältä uutukainen siis näyttää. Mukien keräilyhän minulla alkoi, kun jätin työpaikkani Turussa muuttaessamme Tampereelle. Silloiset työkaverini ostivat läksiäislahjaksi kuusi mukia - yhden joka perheenjäsenelle. Nyt niitä on 50-60 kpl. Ja vain yksi kutakin mallia.

Löytyihän siltä reissulta jotain muutakin pientä kivaa: nahkahansikkaat, silkkiset tyynynpäälliset, iso tarrarulla, tyrnimehua jne. Tyynynpäällisistä myöhemmin lisää, kunhan pääsen laittelemaan uutta ilmettä (joulunjälkeinen vihreä ei sitten kuitenkaan kovin pitkään tule pysymään!). Tarrastakin laitan sitten enemmän, kunhan sen saan asennettua paikoilleen.

Huomenna on sitten ranskan koe ja pikkaisen on pupu pöksyssä. Reilun kuukauden tauko opiskelussa ja jotenkin se kertaus vaan on jäänyt vähälle. Cést la vie! Sellaista elämä on!

Tao


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti